19.9.2012

Avaruuskulttuuritarina


Henkilöt Jonne ja Alexa olivat keksineet pitkän tutkimustyön tuloksena keinon, jolla meskaliinia voisi tuottaa sisäisesti. He eivät arvanneet, miten suuri vaara siitä kehkeytyisi. Todellisuudessa, heillä ei vieläkään ole käsitystä miten he onnistuivat pääsemään irti meskaliinikoukusta. Ehkä tarina heidän edesottamuksistaan voisi selvittää asiaa...

Jonnella oli ollut ongelmia virusperäisen ihottuman kanssa muutaman kuukauden ajan. Hän oli keksinyt, että syömisen vähentäminen ja alkoholin jatkuva käyttö helpottivat oireita. Aina kun hän ei syystä tai toisesta pystynyt rajoittamaan syömistään eikä ostamaan alkoholia, ihottuma alkoi leviämään.

Kortisonikuuri oli poistanut ihottuman muutamassa päivässä, joten luonnollinen johtopäätös oli, että elimistön kortisonitasoja pitäisi nostaa. Lopullista ratkaisua ei ollut vielä tullut vastaan, mutta joskus Jonne ajatteli, mitä olisi tapahtunut, jos hän ei olisi katkaissut ihottuman voimakasta leviämistä ottamalla kortisonia sisäisesti 10 päivän kuurina. Nyt hänellä alkoi tulemaan suuria vaikeuksia, sillä kahden ja puolen kuukauden alkoholikuuri kävi raskaaksi psyykelle.

Alexa taas oli kiinnostunut -lähes pakkomielteenomaisesti- intuitiivisesta ja koeluontoisesta oman DNA:n sotkemisesta (tieteellisyyden nimissä). Hän oli jo keksinyt, miten pystyisi yhdistämään dynaamisessa peistkopaamisen prosessissa itsensä osasia muiden läsnäolevien DNA-rakenteeseen, jonka hän muodosti oman DNA-ketjun eri kohtiin. Tulokset olivat joskus hyvin sattumanvaraisia, mutta tärkeintä oli, että hän oli onnistunut siinä. Lisäksi hän oli kiinnostunut McKennan veljesten hyperkarbolaatio- ja suprajohtavuuskokeiluista liittyen Psilocybe Cubensiksen aikaansaamaan DNA:n muuntuneeseen tilaan, jossa he päättelivät äänen tietyn aallonpituuden vaikutusten johtavan ihmiskuntaa eteenpäin.
He kuuntelivat äänitettä viikoa myöhemmin laboratoriossa...

"Liquid transformation tarvitsee korkeamman lämpötilan. Ei ole tarpeeksi montaa riviä happipusertimia. Tarvittava korkeampi lämpötila täytyy ehkä kehittää jollain muulla tavalla."

DNA:han vaikuttaa jatkuvasti lukematon määrä eri tekijöitä. Kopiointia, tuhoutumista (säteilyä, myrkkyjä, kehon elektromagnetismin virheet) tapahtuu koko ajan. Kun tämä tapahtuu usean DNA-molekyylin kohdalla ilman hetkenkään taukoa, jolloin jossain päin kehoa ei olisi ainakin muutamia tuhansia DNA-molekyylejä muutoksen alla. Tämä tarkoittaa periaatteessa sitä, että ihmisen koko perimä on jatkuvasti muutoksessa ja 2 promillea (arvaus!) on -tällä hetkellä toistaiseksi- ulkopuolisten tekijöiden muutoksen vaikutuspiirissä. Koska DNA:ta on koko ajan muutoksessa niin paljon, että voidaan olettaa, että ainakin 2 promillea sitä samaa DNA:n kohtaa on jokaisen solun sisällä "auki." Näin ollen tähän kahteen promilleen voidaan vaikuttaa, sitä voidaan muuttaa. Prosessi voi olla vaikeasti todettavissa ja todistettavissa, mutta tämä selittäisi henkisyyteen liittyviä ilmiöitä...

Ps. tarinaa saa jatkaa....

1 kommentti:

  1. Teoriassa on vain se ongelma, että ei voi tietää, mikä kohta DNA:ta on siinä muuttumisvalmiudessa. Tai sitten se pitäisi oppia. Mutta sitten tulisi toinen ongelma; ei voi tietää mihin se liikkuu...
    Suunnittelin jotain, että tarinaa voisi jatkaa niin, että Jonne näkee unen, ja herättyään hän pääsee tahdonalaisesti takaisin siihen uneen /

    Ja en ole nyt ihan varma, että oliko se mitä Jonne oppii siinä unessa se, miten päästään takaisin samaan uneen, vaiko se, miten se teksti kirjoitetaan auki toiseen suuntaan. Eli tavallaan se teksti olisi se niiden ongelma josta puhuin aikaisemmin ja nyt se pitäisi pystyä kirjoittamaan auki niin, että ymmärtää, mistä se teksti on alunperin "johdettu."

    VastaaPoista